Ekosysteemien tuomiopäivä lähestyy, mitä voimme tehdä? // 20.5.2016

 

Nykyaikana elämme tietoyhteiskunnassa, jossa meidän on helppo unohtaa, että maailmantaloutemme ja olemassaolomme ovat täysin riippuvaisia luonnonvaroista1 sekä niitä pyörittävistä ekosysteemeistä. Ilmasto pitkälti säätelee ekosysteemien toimintaa, ja IPPC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) mukaan ilmastonlämpenemisellä on merkittäviä seurauksia maailman ekosysteemeille ja luonnonvaraisille lajeille. Ympäristöolosuhteet määrittävät ekosysteemien perustuotannon määrän, johon ilmastonmuutos vahvasti liittyy2. Yksi monista syistä miten turismi ja matkailu vaikuttavat ekosysteemeihin sekä ilmastonmuutokseen on ilmiö nimeltänsä tuomiopäivän turismi. Ilmiö on sinänsä kyllä nimensä veroinen, koska se kuvaa kuinka matkailijat matkustavat hirvittävällä kiireellä paikkoihin, joita ilmastonmuutos uhkaa eniten. Suurimmassa osassa kyseisistä kohteista on rajoitettu pääsy juurikin niiden haavoittuvaisuuden takia, mutta silti matkailu sen kun vain kasvaa alueella.3 Tuomiopäivän turismi, indeed, haluamme varta vasten päästä katsomaan luonnonilmiöitä, joiden tuhoutumiseen olemme itse aika pitkälti syypäitä. Pitäisikö tässä vaiheessa jo herätyskellojen kilkattaa? Tuntuuko tämä oikealta sinusta? Minusta ei ainakaan.

Olemme tähän mennessä tajunneet pallomme toiminnasta sen verran, että kaikki on yhteydessä kaikkeen. Kukka ei voi kasvaa ilman sille soveltuvaa ympäristöä, joka pitää sisällään maaperän, auringon, sateen sekä muut eliöt. Tätä ekosysteemi pääasiassa tarkoittaa, se on toiminnallinen kokonaisuus, joka muodostuu luonnon olosuhteiltaan yhtenäisillä alueilla elävistä, toisiinsa vuorovaikutussuhteessa olevista elollisista (bioottisista) eliöistä ja niiden elottomasta (abioottisesta) ympäristöstä, jotka muodostavat luonnonjärjestelmiä. Tällaisia luonnonjärjestelmiä ovat esimerkiksi metsät, pellot sekä järvet2 ja 4.

Ekosysteemejä ovat maapallon historian aikana muovanneet monet häiriötekijät, muun muassa mannerlaattojen liikehdintä, tulivuorten purkaukset sekä maahan iskeytyneet taivaan kappaleet. Nykyisin merkityksellisin ekosysteemejä nopeasti muokkaava tekijä on ihmistoiminta4. Suurin osa meistä pitää luonnon ihmeitä yhtenä suurimpana houkutuksena matkustaa toinen toistaan kauimmaisiin sekä uhanalaisiin kohteisiin, kuten aiemmin jo totesinkin. Matkaillessa helposti unohtaa, miten oma toiminta saattaa vaikuttaa paikallisiin luonnon muotoihin. Kesken upean snorklaus-reissun Thaimaan kirkkaissa vesissä mieleen ei välttämättä juolahda ajatus, että tämä viattomalta vaikuttava pikku pulikointi saattaa olla yksi pienistä nyansseista, jotka pitkällä aikavälillä vaikuttavat kyseisen ympäristön olemassaoloon. En minäkään uskoisi, mutta kuten sanonta kuuluu, pienistä puroista kasvaa suuria jokia.

Vuonna 2015 julkaistussa artikkelissa ´Rapid tourism growth and declining coral reefs in Akumal, Mexico´5 tutkitaan kuinka snorklausturismin kasvu paikallisessa kyläyhteisössä on vaikuttanut koralliriuttojen ekosysteemiin. Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla vuosien 2011–2014 ajan snorklaamisen vaikutuksia, seuraamalla snorklaajien määrän kasvua sekä ottamalla näytteitä koralliriutoista.  Tutkimuksesta selvisi, että kolmen vuoden aikana snorklaajien määrä alueella on kasvanut kuukausitasolla räjähdysmäisesti, jopa 75 prosenttia. Akumalin kyläyhteisö on hyötynyt taloudellisesti matkailun infrastruktuurin kasvusta, mutta suurella kasvulla on ollut merkittäviä vaikutuksia koralliriuttoihin. Tutkimuksen mukaan kolmen vuoden aikana koralliriutat olivat menettäneet huomattavasti pinta-alaa sekä kärsineet snorklaajien aiheuttamista vahingoista, kuten varomattomuudesta sekä ravinnejätteistä. Nämä ovat muokanneet korallien kalakantaa, yhtenä suurimpina vaikutuksena näkyi kasvisperäisiä eliöitä syövien kalojen huomattava väheneminen.  Kalojen väheneminen aiheutti alueella benttisten levien kasvun nousun ja tämä järkytti korallilauttojen ekosysteemiä huomattavasti.5

Vaikka korallit peittävät vain prosentin kymmenesosan merien pohjasta, niillä elää neljännes maailman kalalajeista. Koralliriuttojen tuhoutuessa tai niiden ekosysteemien järkkyessä katoaa myös monen kalalajin turvapaikka. Koralliriuttojen tuhoutuminen on vain yksi esimerkki monista ekosysteemeistä, jotka muovaantuvat tai katoavat kokonaan osaksi matkailun takia. YK:n Millenium Ecosystem Assessment -projektin mukaan 24:sta tärkeimmästä ekosysteemistä 15 on jo vahingoittunut tai kestämättömän käytön kohteena. Kyseisiä ekosysteemejä ovat juurikin koralliriutat, sademetsät sekä muut ympäristöllisesti herkät alueet2.

A snorkel diver swiming amongst the corals of australias great barrier reef
Kuva: StockArch

Maailmantalous on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosisadan aikana mutta kuitenkaan maapallon kyky tuottaa puhdasta vettä, puutuotteita ja mereneläviä ei ole kasvanut. Ekosysteemit muun muassa puhdistavat vettä, hoitavat pölytyksen sekä pitävät huolta maaperästämme1.  Elämme jo nyt yli varojemme sekä tuhoamme kallis arvoista luontoamme ekosysteemi kerrallaan. Tutkimusten mukaan ennustus maapallon väestön kasvusta vuoteen 2030 mennessä, jolloin 8 miljardin rajapyykin oletetaan rikkoutuvan, saattaa tuoda mukanaan vakavan elintarvike-, vesi-sekä energiapulan6.

EU on jo reagoinut toiminnallaan jo ekosysteemien suojeluun vahvistaen säännöstöjä sekä kerännyt varoja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä varten6. Isoa kuvaa katsoessa nämä ovat hyviä päätöksiä planeettamme kannalta, mutta voimme myös itse vaikuttaa omalla toiminnallamme ekosysteemien säilymiseen. Joka päiväisillä päätöksillämme on suuri vaikutus kokonaiskuvaan ja niin myös matkailullamme. Voimme pohtia matkakohdettamme sekä tapaamme matkailla uudesta näkökulmasta, lähdemmekö sukeltamaan niille harvinaisille sekä uhanalaisille koralliriutoille tai menemmekö katsomaan kun mannerjäät sulavat? Otammeko äkkilähdön Gran Canarian lämpöön talvella vai malttaisimmeko odottaa kesää ja kiertää vaikka vaihteeksi kaunista kotimaatamme sekä tukea samalla sen taloutta ja turismia? Matkustaminen on täynnä valintoja.  En mene väittämään, että mitkään niistä olisivat huonoja, mutta pienellä mietinnällä sekä vaihtoehtoja punnitsemalla saattaa vaikuttaa monen asian säilyvyyteen tällä kauniilla planeetallamme.

 

Iida Järvelin

 

 

Lähteet

1 Brown, L. (2008). Maailmantalous tarvitsee suunnanmuutoksen. W. Norton & Company. Haettu osoitteesta http://maailmantalous.net/fi/artikkeli/maailmantalous-tarvitsee-suunnanmuutoksen

2 Ekosysteemit. Haettu osoitteesta http://ilmasto.org/ilmastonmuutos/seuraukset/ekosysteemit

3 Kalmari, H. & Kelola, K. (2009). Vastuullisen matkailijan käsikirja. Helsinki: Image kustannus.

4Rintamäki, P. (2016). Ekosysteemi. Haettu osoitteesta http://www.monita.fi/ekosysteemi.html

5 Gil, M. A., Renfro, B., Figueroa-Zavala, B., Penié, I. & Dunton, K.H. (2015). Rapid tourism growth and declining coral reefs in Akumal, Mexico. Marine Biology 162(11), 2225-2233. DOI: 10.1007/s00227-015-2748-z

6 Euroopan komissio. (2010). Ekosysteemihyödykkeet ja palvelut. Euroopan unioni. Haettu osoitteesta http://ec.europa.eu/environment/pubs/pdf/factsheets/Eco-systems%20goods%20and%20Services/Ecosystem_FI.pdf

Kuva: StockArch http://stockarch.com/images/nature/underwater/reef-snorkeler-2415

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s