Matkailu on Lapin johtavia toimialoja eikä sen merkitystä voi väheksyä. Matkailutulo oli vuonna 2013 632 miljoonaa euroa ja matkailu tuotti 5000 henkilötyövuotta. Osassa Lapin kunnista, esim. a, Enontekiöllä ja Pelkosenniemellä, matkailu vastasi lähes 50 % yritysten liikevaihdosta1. Voisikin sanoa, että mikäli aikoo työllistyä Lapin alueella, niin matkailun ja sen taloudellisten vaikutustenopiskelusta on varmasti hyötyä.
Tässä blogitekstissäkäsittelemmematkailun taloudellisia vaikutuksia muutamien keskeisten käsitteiden avulla. Avamme tarkemmin käsitteet välittömät ja välilliset vaikutukset sekä kerrannaisvaikutukset. Näiden käsitteiden avulla pyritään määrittelemään matkailun kokonaisvaikutuksia kunkin alueen taloudelle.
Miten matkailualueet hyötyvät matkailusta?
Aluetaloudellisessa matkailututkimuksessa matkailun välittömät vaikutukset tarkoittavat tuloja, jotka syntyvät, kun matkailijat ostavat palveluita ja tavaroita yrityksiltä2. Välittömät tulot vaikuttavat positiivisesti liikevaihtoon matkailuyrityksissä, sillä kun ihmiset ostavat tavaran tai palvelun, he samalla kasvattavat alueen taloutta. Alueen talouden kasvaessa tarvitaan lisää työvoimaa, joten välittömät vaikutukset vaikuttavat positiivisesti matkailun tarjoamiin työpaikkoihin. Kunta hyötyy myös positiivisesti uusista työpaikoista, sillä sille tulee lisää verotuloja, mikä on hyvin positiivista aluetaloudellisesta näkökulmasta.
Miten alueen muut toimijat hyötyvät matkailun kasvusta?
Aluetalouden kasvaessa syntyy lisää työpaikkoja ja kunta vaurastuu. Paikalliset matkailuyritykset saavat toimintansa pyörimään, ja se edellyttää heiltä lisäostoja sekä toiminnan laajentamista. Matkailun välilliset taloudelliset vaikutukset ovat niitä tuloja, jotka syntyvät, kun paikalliset matkailuyritykset tekevät hankintoja muilta yrityksiltä. Esimerkiksi moottorikelkkasafarin jälkeen tulee kulkuneuvot tankata, jolloin safariyritys käyttää jonkun tankkauspalvelua tarjoavan yrityksen palvelua. Näin matkailuyritys laittaa saamansa tulon kiertämään. Samalla alueella syntyy taas lisää tarvetta työpaikoille ja työntekijöille.
Matkailun talousvaikutuksia arvioidessa voidaan puhua myös johdetuista sekä kerrannaisvaikutuksista. Johdetuilla vaikutuksilla tarkoitetaan sitä, kun matkailun työllistämät ihmiset käyttävät palkkatulonsa erilaisiin hyödykkeisiin ja palveluihin2. Esimerkiksi se, kun hotellin vastaanottovirkailija käy ostamassa vaikkapa ruokaa tai vaatteita saatuaan palkkansa, on osa matkailun johdettuja vaikutuksia. Kun matkailualalta toimeentulonsa saavat ihmiset sitten käyttävät rahansa erilaisiin hyödykkeisiin kohdealueella, syntyy toisinaan myös lisää työpaikkoja, jotka voidaan myöskin lukea matkailun johdetuiksi vaikutuksiksi2. Johdetuilla vaikutuksillakin on siis oma osuutensa matkailualueen taloudelliseen hyvinvointiin, vaikka niiden mittaaminen voikin olla vaikeampaa kuin esimerkiksi välittömien tai välillisten vaikutusten. Siitä huolimatta johdettujakin vaikutuksia olisi hyvä pyrkiä arvioimaan, jotta voitaisiin todella hahmottaa, kuinka laajasti matkailun aluetaloudelliset hyödyt jakautuvat. Matkailun kerrannaisvaikutukset taas koostuvat välillisistä sekä johdetuista talousvaikutuksista. Toisin sanoen ne ovat matkailuyritysten sekä matkailun työllistämien ihmisten tekemiä hankintoja alueella2.
Matkailun kokonaisvaikutukset
Matkailun kokonaisvaikutuksia, eli välittömiä, välillisiä ja johdettuja vaikutuksia yhdessä on vaikea arvioida alan monimutkaisuudesta johtuen. On kuitenkin tärkeää, että alan vaikutukset tunnetaan, jotta päätöksentekoa osataan ohjata todellisten taloudellisten vaikutusten mukaan. Siitä syystä matkailun toimijoilta tulisikin löytyä riittävästi tarvittavaa ammattitaitoa viestiä näistä vaikutuksista myös alan ulkopuolelle, esimerkiksi päättäjille ja investoijille.3
Matkailutaloudessa on tärkeää, että tulot jäävät kohdealueelle, eivätkä vuoda sen ulkopuolelle. Usein matkailualueen työntekijät tulevat alueen ulkopuolelta ja käyttävät palkkatulonsakin muualla kuin alueella. On myös yleistä, että raaka-aineet tai palvelut joudutaan hakemaan toisaalta, sillä hyvin usein alue itsessään ei kykene näitä riittävän laajasti tarjoamaan, eli raha virtaa vain ulospäin. Pyrkimyksenä onkin, että mahdollisimman suuri osa matkailijoiden rahoista jäisi alueen sisäpuolelle tukemaan aluetaloutta.
Karoliina Kemppe, Hanna Korpua, Viivi Koskinen, Janne Haarma
Lähteet:
1 10 faktaa lapin matkailusta. (2016). Haettu osoitteesta http://www.houseoflapland.fi/wp-content/uploads/2016/03/10faktaaLapista2016_a4.pdf
2 Veijola, S. (toim.). (2013). Matkailututkimuksen lukukirja. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.
3 Kauppila, P. (2011). Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: menetelmänäkökulmia. Haettu osoitteesta: http://matkailu.luc.fi/loader.aspx?id=d694fe6a-3014-4510-b4c7-2fb313b023c2
Matkailevat tutkijat 