Kieli solmussa – käännösvirheitä matkaesitteissä // 12.5.2016

 

Kielimuuri voi olla monelle ulkomaille lähdön esteenä. Nelosella pyörinyt ohjelma Ummikot ulkomailla1 antaa hyvän kuvan siitä, kuinka kielitaito (kuten myös muukin kokemattomuus) voivat muodostaa matkalle lähdettäessä melko suuren kynnyksen. Kielitaitoisten oppaiden, paikallisten, sekä monipuolisten matkaesitteiden avulla lähtökynnys voi kuitenkin pienentyä merkittävästi ja matkalle lähtö helpottua, kun tietää pärjäävänsä kohteessa vaikkapa sillä kohtuullisella englannin kielellä, ja miksei myös omalla äidinkielelläänkin. Mutta mitäpä jos opasteet paikan päällä eivät vastaa sinun käsitystäsi englannin kielestä, tai kädessäsi olevasta ruokalistasta ei tahdo saada tolkkua vaikka se olisi kirjoitettu omalla äidinkielelläsi? Matkalle lähtö alkaa jo hiukan kaduttaa, kun saavut kolmatta kertaa väärään osoitteeseen taksikuskin ymmärtäessä ohjeesi väärin, tai kun tilaamasi riisiannoksen sijaan pöytään kannetaan milloin soppalautanen, milloin pihviannos. Matkailututkijana yksi mielenkiintoisista tutkimuskohteista onkin erilaiset käännösvirheet sekä niiden syyt ja seuraukset.

kielitiede kuva 2

Marja Jänis2 kirjoittaa vuonna 2002 julkaistussa artikkelissaan käännösvirheistä erilaisissa matkaesitteissä. Käännösvirheet voivat aiheuttaa sekä huvittavia tilanteita että väärinkäsityksiä, ja niitä on olemassa monenlaisia. Jäniksen artikkelissa käsitellään suomenkielisten matkaesitteiden venäjänkielisiä käännöksiä, jotka ovat tavalla tai toisella epäonnistuneita. Epäonnistumisen takana voi suorien käännösvirheiden lisäksi olla myös eri kulttuureista johtuvia väärinkäsityksiä. Esimerkiksi Itä-Suomen kuvailu idän ja lännen kohtaamispaikkana, kuulostaa venäläisnäkökulmasta katsottuna suorastaan oudolta, onhan Suomi Venäjään verrattuna puhtaasti länsimainen maa. Haasteita kääntämiselle luo myös meille suomalaisille tuttujen asioiden, kuten terveyskeskuksen kuvailu parhaalla mahdollisella tavalla venäläisille, joiden kielessä ei tunneta käsitettä terveyskeskus. Virheiltä välttyäkseen kääntäjällä tuleekin olla kielitaidon lisäksi myös tuntemusta kohderyhmän kulttuurisista ja kielellisistä erityispiirteistä.2

Aina suorat käännökset eivät olekaan paras tai edes hyvä vaihtoehto, kuten jokainen Google-translatea käyttänyt tietää jo varsin hyvin. Eri kielissä asiat voidaan ilmaista hyvinkin erilaisilla tavoilla, minkä vuoksi pelkkä sanojen kääntäminen ei auta, jos haluaa tulla ymmärretyksi ilman väärinkäsityksiä, huvittuneita katseita tai jopa vakavia loukkauksia. Joskus alkuperäistä tekstiä on hyvä muokata kohderyhmän mukaan, eikä tämäkään ole aina ongelmatonta.2 Väärinkäsityksiä pääsee silti syntymään, ja tästä voi olla haittaa niin yksittäisille matkailijoille kuin kyseisen matkakohteen imagollekin. Sekä kielitieteiden että matkailututkimuksen näkökulmasta aihetta on mielenkiintoista lähestyä, ovathan kielet ja kulttuurit matkailun ydintä!

 

Salla Repo

 

Lähteet:

1 Ummikot ulkomailla. Haettu osoitteesta http://www.nelonen.fi/ohjelmat/ummikot-ulkomailla

2 Jänis, M. (2002). Translation ethics and tourist brochures. Teoksessa Erikoiskielet ja käännöteoria. VAKKI:n julkaisut (29) s. 141-148.

Kuva kirjoittajan omasta albumista

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s