Kielitiede, eli lingvistiikka, tutkii nimensä mukaisesti kieltä ja sen käyttöä erilaisissa yhteyksissä. Kielitiede jakautuu erilaisiin osa-alueisiin, joita ovat yleisen kielitieteen lisäksi esimerkiksi fonetiikka, kielioppi, dialektologia ja pragmatiikka. Kielen tutkimisen historialla on pitkät juuret, Intiassa kielioppia on kirjoitettu jo ennen ajanlaskumme alkua ja muun muassa keskiajalla tutkittiin latinan kieltä1. Nykyään kielitiede onkin jo monimuotoinen, poikkitieteellinen tieteenhaara2, minkä ansiosta sen soveltaminen matkailututkimuksen parissa on mahdollista.
Kielitiede jakautuu karkeasti kahteen eri osa-alueeseen, yleiseen kielitieteeseen ja soveltavaan kielitieteeseen. Yleinen kielitiede tutkii eri kieliin liittyviä ilmiöitä pääosin yleisellä tasolla, jolloin ihmisten käyttämiä kieliä pyritäänkin tutkimaan laajasti, kielestä riippumatta2. Soveltavan kielitieteen parissa etenkin pragmatiikka, eli kielen käyttö vuorovaikutuksessa3 sekä muissa viestinnällisissä tarkoituksissa1, on kielitieteen haara, jota matkailututkimus voi soveltaa. Matkaesitteitä, mainoksia ja kaikenlaista internetissä tapahtuvaa viestintää, sekä vaikkapa paikallisen ja matkailijan välisiä kohtaamisia voidaan tarkastella pragmatiikan näkökulmasta. Myös sosiolingvistiikkaa, joka tutkii kielen vaihteluun, muutokseen sekä käyttöön liittyviä seikkoja4, voidaan soveltaa matkailututkimukseen. Tutkimuksen kohteena voi olla esimerkiksi erilaisten yhteisöjen, identiteetin ja autenttisuuden tarkastelu sosiolingvistisesta näkökulmasta5.
Matkailututkimuksen kannalta kielen käytön tutkimus on olennaisempaa kuin varsinaisen kielisysteemin tutkiminen, sillä tutkittava aineisto on usein esimerkiksi matkaesitteitä tai opastuksia. Ennen internetin ja sosiaalisen median aikakautta ihmiset saivat tietonsa matkakohteista paperisten kuvastojen avulla ja matkat varattiin pääasiassa matkatoimistojen kautta. Tuolloin matkailututkimuksessa tehdyt tutkimukset perustuivat suurimmaksi osaksi juuri näihin kirjallisiin aineistoihin. Nykyään matkakohteista on tarjolla tietoa enemmän kuin tarpeeksi; ihmiset kertovat kokemuksiaan matkoistaan esimerkiksi blogeissa, keskustelufoorumeilla tai arvostelevat ne vaikkapa TripAdvisorissa. Tärkein mainoskanava ei usein enää olekaan matkantarjoajien materiaali, vaan tavallisten matkaajien kirjoittamilla omilla kokemuksilla ja suosituksilla on enemmän painoarvoa ostopäätöksessä.
Annika Pellonpää ja Salla Repo
Lähteet
1 Tieteellinen kielentutkimus. Haettu osoitteesta http://www.ling.helsinki.fi/~aairola/Tieteellinen-kielentutkimus-kalvo2.htm
2 Tietoa oppiaineesta. Haettu osoitteesta http://www.helsinki.fi/yleinenkielitiede/oppiaine/
3 Pragmatiikka. Haettu osoitteesta http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:pragmatiikka
4 Raumolin-Brunberg, H. (2004). Ketkä muuttavat kieltä? Englannin historiallista sosiolingvistiikkaa. Tieteessä tapahtuu, 5, 24. Haettu osoitteesta http://www.tieteessatapahtuu.fi/0504/raumolin-brunberg.pdf
5 Heller, M., Jaworski, A. & Thurlow, C. (2014). Introduction: Sociolinguistics and tourism – mobilities, markets, multilingualism. Journal of Sociolinguistics, 18/4, 425. Haettu osoitteesta http://www.academia.edu/9289182/Sociolinguistics_and_tourism
Matkailevat tutkijat 