Käytitkö tänään Facebookia? Tapasitko ystäviäsi, kävitkö töissä tai koulussa? Vietitkö iltaa perheesi kanssa, vai menitkö kenties ravintolaan illalliselle?
Mitä tahansa olet päiväsi aikana tehnytkin, et ole luultavasti tullut ajatelleeksi, minkä takia käyttäydyt ja muut ihmiset ympärilläsi käyttäytyvät tietyllä tavalla tietynlaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Tätä käyttäytymistä ohjaavat yhteiskunnan sosiaaliset rakenteet, joita sosiologia tutkii. Sosiaaliset rakenteet tarkoittavat yleisesti hyväksyttyjä toimintamalleja, joihin toimijoiden tulee mukautua.1 Me, siis kaikki maailman ihmiset, olemme yksilöitä, sosiologisesta näkökulmasta toimijoita, jotka ovat historian saatossa luoneet ja tulevat luomaan sekä muokkaamaan näitä sosiaalisia rakenteita1. Sosiaaliset rakenteet paljolti määrittävät sen, miten olemme oppineet toimimaan eri vuorovaikutustilanteissa. Toimijan käsite on sosiologian tieteenalalla yksi tärkeimmistä: tutkittavia asioita ja ilmiöitä tutkitaan ja tulkitaan sosiologisten teorioiden kautta yrittäen ymmärtää toiminnan taustalla olevia motiiveja. Ihmisten toiminnan säännönmukaisuuksien, siis yhteneväisyyksien, tutkiminen auttaa analysoimaan laajempia sosiaalisia ilmiöitä ja rakenteiden muodostumista.1
Etymologisesti suomenkielen sana sosiologia juontaa latinan sanoista societas, yhteiskunta, sekä logos, yleistetty tieto. Sananmukaisesti sosiologia on siis yhteiskuntaa, yhteisön jäseniä, käsittelevä tiede.2 Sanan latinankielistä alkuperää tuntemattakin voi nohevampi kaveri päätellä, että kyseessä on sosiaalisuuteen, vuorovaikutukseen, liittyvä tieteenala. Sana sosiologia voi kuitenkin johtaa myös harhaan viedessään ajatukset herkästi sosiaalitoimeen ja sosiaalipalveluihin.
Sosiaalisen toiminnan ymmärtäminen edellyttää sosiaalisia ilmiöitä koskevien teorioiden yhdistämistä sosiologialle tyypillisiin tutkimuksen menetelmiin; haastatteluihin, diskurssien analyysiin, semiotiikkaan, retoriikkaan sekä tilastollisiin menetelmiin. Sosiologisen tutkimuksen sanotaankin olevan tunnistettavissa ennen kaikkea lähestymistavastaan eikä niinkään tutkimuskohteistaan.2
Sosiologia tutkii yhteiskuntia ja niihin läheisesti kuuluvia instituutioita, sosiaalista vuorovaikutusta ja sosiaalisia ilmiöitä säännönmukaisuuksineen. Instituutiot ovat yhteiskunnan vakiintuneita toimintakäytäntöjä ja tapoja. Tällaisia instituutioita ovat esimerkiksi koulut, uskonnot, perhesuhteet, terveydenhuolto (sairaalat ym.), oikeusjärjestelmät, media sekä tietenkin matkailu.1 Aika abstrakti käsite tämä instituutio, eikö vain? Erilaisilla instituutioilla yhteistä on se, että niillä on omat sisäiset sosiaaliset järjestyksensä, sääntönsä ja toimintatapansa, jotka jokainen instituutiossa toimiva toimija osaa ja joita noudattaa jopa tiedostamattaan1.
Koska sosiologia tutkii ihmisiä, heidän käyttäytymistään sosiaalisessa maailmassa ja heidän välistä vuorovaikutustaan, se on helppo yhdistää myös matkailututkimuksen piiriin. Mitä matkailu ylipäänsä olisikaan ilman ihmisten välistä vuorovaikutusta ja sosiaalisia suhteita? Matkustaminen on mahdotonta ilman kanssakäymistä toisten sosiaalisten olentojen kanssa. Ihmiset matkustavat nykyään valtavasti; pelkästään Suomesta tehtiin vuonna 2012 7,8 miljoonaa erilaista vapaa-ajan matkaa ulkomaille3. Ja tämä luku kasvaa koko ajan, nimittäin vuonna 2015 samainen luku oli jo 8,1 miljoonaa4. Matkustaessa sosiaalinen vuorovaikutus on vahvasti läsnä lukemattomin eri tavoin, esimerkiksi sosiaalisen median päivittämisenä, matkakohteen paikallisiin tutustuessa ja eri kulttuurien kohdatessa. On siis enemmän kuin luonnollista yhdistää sosiologian teorioita ja tutkimusta matkailuun.
Sosiologia tuo mielenkiintoisia näkökantoja matkailututkimukseen ja auttaa tutkijoita ymmärtämään paremmin matkailun monimuotoisuutta ja sitä, miten matkailu ilmiönä vaikuttaa siihen yhteydessä oleviin toimijoihin ja yhteiskuntaan.
Kirsi Kuusisto, Henna Nevala ja Kaisu Tuomainen
Lähteet:
1 Kauppinen, I., Moisio, O-P., Silvasti, T. (toim.) (2015). Polkuja yhteiskuntatieteisiin. SoPhi: Jyväskylä
2 Vehkaperä, M. (toim.) (2015). Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan opinto-opas, 2015–2016 & 2016–2017. Lapin yliopistopaino: Rovaniemi. Haettu osoitteesta: http://www.ulapland.fi/loader.aspx?id=fa779d60-7c7f-491d-ade8-bfdb29dcf583
3 Tilastokeskus (2012). Suomalaisten matkailu. Haettu osoitteesta: http://www.stat.fi/til/smat/2012/smat_2012_2013-04-18_tie_001_fi.html
4 Tilastokeskus (2016). Suomalaisten matkailu. Haettu osoitteesta:
http://www.stat.fi/til/smat/2015/smat_2015_2016-03-30_tie_001_fi.html
Kollaasi opiskelijoiden itse tekemä, Kuva 3: Koulutuslupaus, opiskelijamielenosoitus. Lähde: HYY (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta), 2015. Muut kuvat opiskelijoiden omista arkistoista.
Matkailevat tutkijat 